Kuinka parantua allergiasta

Sain jonkin aikaa sitten työpaikan. Tämän seurauksena sain myös oman työhuoneen (tai oma on ehkä suhteellinen käsite ottaen huomioon, että sen jakaa viisi muutakin ihmistä). Parin kuukauden jälkeen huoneeseen muuttaa myös uusi nuori nainen. Joka sairastuu heti keuhkoputkentulehdukseen ja joutuu sairaslomalle. Ja tulee pariksi päiväksi takaisin töihin ja joutuu taas sairaslomalle. Viikon päästä nainen siirretään toiseen huoneeseen, koska se saa niin pahoja hengitysoireita huoneesta alkuperäisestä huoneestaan, että siinä aloitetaan sisäilmamittaukset. Mikä voisi olla huolestuttavaa, jos olisi jotenkin hermostunut tai ahdistukseen taipuva henkilö. Tällainen henkilö ehkä saattaisi sanoa huolensa ääneen työterveyslääkärille tai pomolleen ja pyytää huoneen vaihtoa. Mutta minä taas täysin täyspäisenä aikuisena, fiksuna ihmisenä, otin uutisen tyynesti vastaan valvomalla viikon hyperventiloiden ja googlaten telttoja netistä, koska olin vakuuttunut, että saan homealtistuksen jatkoksi varmasti sähkö- tai monikemikaaliyliherkyyden ja joudun muuttamaan metsän keskelle telttaan, jotten tukehtuisi hengiltä. Lopulta puolen vuoden flunssa- ja poskiontelotulehduskierteen jälkeen päädyin tulokseen, jonka mukaan työhuoneeni lisäksi myös oma asuntoni oli luultavasti niin homeen, sädesienen kuin lutikoiden ja tappaja-ampiaisten valtaama. Koska päätin, että jotain asialle olisi tehtävä, ja koska työhuoneen muutto vaikutti lopulta kuitenkin pienemmältä pahalta kuin kaiken irtaimen omaisuuden ja asunnon vaihto, päädyin kirjoittamaan pomolleni asiasta täysin asiallisen, paniikittoman viestin. Jälkikäteen ajateltuna täydellisen asiallisuuden ja paniikittomuuden vaikutelmaa ehkä vähän hälvensi se, että lähetin sen perjantaiyönä kello kolme aamulla saatuani lievän paniikkikohtauksen. Pomoni ei reagoinut seuraavan viikon aikana viestiin mitenkään, ja rahoittelin itseäni sillä, että koko ongelma poistuu aivan varmasi tuota pikaa, sillä huoneen lisäksi vaihtoon menee luultavasti myös työpaikka, koska pomolleni on viimeinkin selvinnyt, että rauhallisen ja fiksun täysipäisen aikuisen naisen sijaan se onkin tullut palkanneeksi neuroottisen ja ahdistuneen esikoululaisen, joka mörköjen sijaan pelkää sängyn alla lymyilevää radonsäteilyä ja piilevää vesivahinkoa.

Seuraavalla viikolla tapaan huoneessani hetken aikaa olleen naisen, joka kertoo, että ei ole voinut olla töissä enää koko rakennuksessa saatuaan siitä niin pahoja oireita. Tässä vaiheessa alan perehtyä kelan sairauseläkkeen hakukriteereihin, sillä olen entistä vakuuttuneempi, että saan sisäilmaongelma- (tai vähintään stressi-) peräisen astman ja joudun jäämään työttömäksi. Kesken tätä prosessia työterveyslääkäri soittaa ja ilmoittaa, että tulehduskierteen taustalla on todennäköisesti koirani, jolle ilmeisesti siedättymisen sijaan olen herkistynyt yhä enemmän viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Ajattelen noin kolme sekuntia koirasta luopumista ja tunnen oloni yhtäkkiä varsin terveeksi. Nyökkäilen puhelimessa pontevasti ajatukselle siitä, kuinka terveydellä ei sitten leikitä ja miten astma on todella vakava asia, ja valehtelen kirkkain silmin sekä lääkärille että itselleni, että syy miksen enää ole päästänyt koiraa sänkyyn viimeisen puolen vuoden aikana on puhtaasti lakanoiden kurattomana pito, eikä lainkaan se, etten olisi eräänä yönä herännyt vinkuvaan hengitykseen sen jälkeen, kun olin antanut koiran nukkua sängyssä viikon. Samalla rautaisella mielenlujuudella päätän, että alkava nielukipu kurkussani ei ole uusi flunssa, vaan refluksista johtuvaa ärtymystä, ja että allergiat ja yliherkkyydet oikeastaan ovat yleensäkin enemmänkin keksittyjä kuin oikeita vaivoja ja poistuvat Reippaalla Asenteella ja Riittävällä Ulkoilulla (joiden puute on sattumoisin äitini mukaan syynä kaikkiin vaivoihin syövästä niskamurtumiin) ja päätän ilmoittautua juoksukouluun.  

Ps. Miksi yleensäkin pitää aina allergisoitua kivoille asioille, eikä ikäville? Jos saisin itse valita, olisin allerginen ainakin seuraaville asioille: sängystä nousu aamuisin ennen kello yhtätoista, oikolukeminen ja muut puuduttavat työtehtävät, sekä sosiaalinen kanssakäyminen silloin kuin ei huvittaisi. Ja ehkä vauvoille, koska olisi itseasiassa todella kätevää, jos haluaisi joskus sekä hankkia lapsia, että nukkua öisin ja olla tuntematta halua repiä korviaan irti lastenlaulukorvamatojen takia, niin sitten voisi surutta antaa vauva-ajaksi jälkikasvunsa hoidettavaksi jollekin designoidulle kasvattajalle, koska voivoi kun tämä allergia. Sitten kun muksusta kasvaa ihminen, jolla on luonne ja jolle voi puhua järkevästi (ja joka voi lenkittää viittä koiraani), niin sen voisi ottaa takaisin luokseen asumaan ja rakentaa järkevän ihmissuhteen, joka ei perustu siihen että toinen joko kiukuttelee, vinisee tai roikkuu tississä kiinni (olen pari tällaista tapausta Tinder-aikoinani kokeillut, en voi suositella).

Realistinen mustikkakääretortun teko-ohje

1. Huomaa että miessäädölläsi on nimipäivä.
2. Huomaa omaksuneesi mielikuva, jonka mukaan kaupasta ostettu kakku implikoi sitä, että et ainoastaan ole unohtanut kakun saavan henkilön merkkipäivää, vaan toivot tämän myös saavan todella ikävän visvasyylän silmäänsä. 
3. Päätä leipoa miessäädöllesi yllätykseksi mustikkakääretorttu.
4. Ilahdu mielikuvasta itsestäsi täydellisenä kodinhengettärenä sekä vaikutuksesta, jonka kädentaitosi tulevat tekemään kyseiseen mieshenkilöön.
5. Uppoudu tähän harhakuvaan niin syvällisesti että päättelet omaavasi kaikkia yleisiä leipomiseen tarvittavia asioita, kuten leivinjauhetta ja sokeria, huolimatta siitä, että et muista ainakaan viimeiseen kolmeen vuoteen ostaneesi tai käyttäneesi kyseisiä asioita.
6. Käy kaupassa ostamatta mainittuja asioita.
7. Laita uuni lämpiämään.
8. Käytä puoli tuntia etsiessäsi oikeaa taustamusiikkia, joka ilmentäisi sinun olevan sekä rohkea ja itsenäinen feministi että täydellisen huoliteltu kodin hengetär.
9. Huomaa, että keittiösi on täynnä tiskiä.
10. Käytä kymmenen minuuttia tietokoneen laturin jatkojohdon etsimiseen, jotta voisit katsoa temptation islandia samalla kun tiskaat.
11. Luovuta ja tiskaa.
12. Kerää voimia ja palkitse itsesi tiskaamisesta katsomalla puolen tunnin ajan edellä mainittua tositv:tä.
13. Huomaa että uuni on ollut jo melko pitkään päällä ja sammuta se energian säästämiseksi.
14. Lue resepti ja aloita leipominen.
15. Päättele, että ilmaisut, kuten ’nostele varoen’, ’sihtaa huolellisesti’ ja ’kääntele lastalla’ ovat kaikki vain kiertoilmaisuja, joiden ainoa tarkoitus on yrittää saada ohjeiden tekijä vaikuttamaan fiksummalta kuin onkaan. Korvaa päässäsi nämä kaikki ilmaisut sanalla ’sekoita’.
16. Huomaa, ettei sinulla ole kaikkia tarvittavia aineita.
17. Käytä vartti sen googlaamiseen, voiko ruokasoodaa käyttää leivinjauheen sijaan.
18. Löydä yllättäen kaapin perältä epämääräinen kasa tarvitsemiasi leivonta-aineita, jotka edellinen alivuokralaisesi on luultavasti jättänyt jälkeensä.
19. Ilahdu ja tee tietoinen päätös olla katsomatta leivonta-aineiden päivämääriä.
20. Noudata ainesosamääriä tarkasti.
21. Tule tulokseen, että taikina 'näyttää jotenkin hassulta', ja ala summamääräisesti lisätä ainesosia.
22. Huomaa, että uuni on kylmennyt.
23. Älä lannistu, vaan laita tuotos uuniin ja kompensoi puuttuva lämpötila laittamalla lämmönsäädin maksimille.
24. Harkitse paistoajan hyötykäyttöä tiskaamalla. Päädy katsomaan temptation islandia.
25. Haista palaneen käryä ja mene katsomaan uunia. Löydä osittain palanut ja osittain raa’an näköinen kääretorttupohja.
26. Nosta pohja pöydälle jäähtymään ja palkitse itsesi ei-täysin-syömäkelvottoman näköisestä tekeleestä katsomalla vielä yksi jakso tempation islandia lisää.
27. Päätä uusia netflix-tilauksesi ja katsoa tästä lähin vain fiksuja dokumtenttisarjoja.
28. Muista leivoksen olemassaolo harjatessasi hampaita illalla ja päätä että alkuperäisenäkin tarkoituksenasi oli oikeastaan valmistaa pohja valmiiksi jo edellisenä iltana ja viimeistellä se seuraavana päivänä, että se olisi mahdollisimman tuore. Sullo pohja jääkaappiin.
29. Vatkaa seuraavana päivänä uudelle energialla täytteet valmiiksi ja levittele ne kakun päälle.
30. Ihastele hetken tasapainoisen ja kauniin näköistä torttua reseptikuvituksessa.
31. Rullaa torttu lohkeilevaksi, epämuodostuneeksi putkulahirviöksi.
32. Tajua, että rullasit tortun väärinpäin.
33. Tajua, että mahdollisesti ainoa asia, joka näyttää pahemmalta kuin lohkeileva, epämuodostunut putkulahirviö, on uudelleen avattu ja toisinpäin rullattu epämuodostunut lohkeileva putkulairviö ja palauta rulla uudelleen alkuperäiseen olomuotoonsa.
34. Harkitse koko tortun silpomista veitsellä ja vasaralla ja valehtelevasi sen jääneen auton alle.
35. Huomaa tällä välin jo henkisesti kiintyneesi epämuodostuneeseen lohkeilevaan putkulahirviöösi ja päätä, että tortun rujo olemus vain korostaa vaivaa, jonka olet sen leipomisen eteen nähnyt. Ohjeista miessäätöäsi varmuuden vuoksi harjoittelemaan ennalta ihastunutta ilmettä ja 'ooh miten hyvää' -kommentteja.

Epämuodostunut putkulahirviö ennen vajaan tunnin metro- ja pyörämatkaa. Heikkohermoisten säästämiseksi kuva lopputuloksesta määränpäässä on sensuroitu.

Ahdistuminen

Makasin miessäädön luona aamulla ja mieleen jostain tuli ajatus - niin kuin usein tulee, vähänkuin kuin faksit Anneli Jäätteenmäelle (nyt pidän tässä tauon että te kaikki 2000-luvulla syntyneet voitte käydä googlaamassa että mikä on faksi ja kauhistua ajatuksesta) - että onkohan leuassa jo pari viikkoa olleet omituiset, vähän märkivät ruvet sittenkin jokin merkki lihansyöjäbakteerin invaasioista, eikä ihan tavallisia finnejä joita on huomaamattaan raapinut niin, että iho on tulehtunut. Olin nimittäin käynyt jonkin aikaa sitten akupunktiossa, ja pitänyt hieman omituisena sitä, että neuloja tökittiin ihon läpi mitenkään desinfioimatta ihoa ensin (tällaisia asioita huomaa, jos on vähän taipuvainen ahdistumiseen. Mikä on tosi näppärää, koska ihovaurion riski on selvästi suurempi uhka, kuin esimerkiksi bussi, jonka alle meinasin jäädä kotimatkalla, kun olin uppoutunut muistelemaan olivatko neulat alunperin steriileissä paketeissa vai eivät. Kiitos tästä aivot.). Selvittääkseni asian aloin luonnollisesti googlailla ihmisen energiakanavia selvittääkseni olivatko ruvet neulanpistojen kohdalla vai eivät. Kun internet ei suostunut antamaan tähän selvyyttä, päädyin siirtyä seuraavaan teoriaan ja vakuutuin, että kasvoissani on kuppa (koska olin katsonut juuri yhden elokuvan, jonka päähenkilö eli joskus ennen penisilliiniä, ei osannut laulaa ja kuoli kuppaan, kupan ja laulutaidon puutteen yhteyden jäädessä epäselväksi. Tässä vaiheessa voin myös kertoa, että energiakanavien googlailu tuottaa huomattavasti silmäystävällisempää materiaalia kuin kuppahaavaumien googlailu.). En päässyt kotidiagnoosissani kovin pitkälle, sillä miessäätö kutsui aamiaiselle jo siinä vaiheessa kun olin vasta sepittämässä omahoitajalleni viestiä siitä, kuinka olin hiljattain ulkomailla seksiorgioissa pannut paljaalla satoja prostituoituja niin joka-ikiseen ruumiinaukkoon ja onteloon kuin silmäänkin, ja kuinka tarvitsin nyt _kaikki_ mahdolliset sukupuolitautitesti mitä maa päällään kantaa (näissä ei koskaan kannata olla liian varovainen, tai voi olla että esimerkiksi välikorvasatiainen tai kasvokuppa jää diagnosoimatta kun terveyskeskuslääkäri ei usko, että kukaan voisi olla niin huono-onninen että saa kasvoihinsa sukupuolitaudin vaikkapa noukittuaan unenpöpperössä unisilmämaskiksi vaatekasasta t-paidan sijaan käytetyt alushousut).

Tästä opimme että ihmiselle, joka ei ahdistu kaiken maailman hypoteettisten sairauksien ajattelusta, voi olla toisinaan vaikea selittää, miksi puhelimen näytöllä on kuvia märkivistä genitaaleista ja pikavalikossa sukupuolitautien poliklinikan numero.

Follow my blog with Bloglovin